Tampereen palkinto myönnettiin Mikko Alatalolle ja Pekka Paavolalle
Tänä vuonna Tampereen 243-vuotispäivänä Tampereen palkinnolla palkittiin muusikko, taiteilija Mikko Alatalo ja varatuomari Pekka Paavola. Alatalo palkitaan merkittävistä ansioista tamperelaisen musiikkielämän hyväksi ja Paavola Tampereen kaupunkikehityksen hyväksi tehdystä työstä. Palkittavat symboloivat hienolla tavalla Tampereen kaupunki- ja kulttuurikehityksen pitkää historiaa.
Tampereen kaupunki palkitsee perinteisesti Tampereen päivänä ansioituneita henkilöitä, jotka ovat elämäntyöllään tai toiminnallaan edistäneet kaupungin kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia, tai olleet lisäämässä Tampereen vetovoimaa Suomen suosituimpana kaupunkina. Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja sen on tähän mennessä saanut 80 palkittua.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja valtuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen luovuttivat Tampereen palkinnot sekä I luokan kultaiset ansiomitalit palkituille lauantaina 1.10.2022 Tampereen päivän juhlavastaanotolla Raatihuoneella.
Tampereen palkintona on taiteilija Markku Salon teos Tammerkosken kuohu, jossa rotvallikivi ja lasi yhdistyvät ja muodostavat hyvin toimivan ja näyttävän kokonaisuuden lasin symbolisoidessa Tammerkosken kuohuja ja rotvallikiven tehdasrakennusten rosoisia seiniä.
Mikko Alatalolla on merkittävä rooli suomalaisessa ja tamperelaisessa musiikkielämässä. Alatalo on kirjoittanut yli 700 musiikkikappaletta, joista monet kuuluvat suomalaisen popin ja iskelmän tunnetuimpiin teoksiin. Hän on myös entinen kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu.
Alatalon musiikkiura alkoi yhteistyöstä Juice Leskisen ja Harri Rinteen kanssa vuonna 1971, jolloin he perustivat Coitus Int -yhtyeen. Vuonna 1975 Alatalo siirtyi soolouralle. Hän kuvasi lauluissaan varsinkin suomalaista maaseutua ja muuttoliikettä. Kansansuosioon hän nousi neljällä Syksyn Sävel -voitollaan. Alatalo tunnetaan lisäksi televisiotöistään, kuten Tammerkosken Sillalla -ohjelmasta, jossa hän laulatti ihmisiä seitsemän vuoden ajan 70 artistin johdolla ja teki samalla Tamperetta tutuksi.
Alatalo tunnetaan myös lastenlauluistaan, kuten Känkkäränkästä. Lastenmusiikissa Alatalo puhuu lapsille ymmärrettävästi tunteista ja arkisista ihmetyksen aiheista. Alatalolle myönnettiin suomalaisen lastenmusiikin elämäntyöpalkinto vuonna 2021. Alatalo on palkittu myös Suomi-palkinnolla vuonna 2021 ja Iskelmä-Finlandialla tänä vuonna.
Pekka Paavola on tehnyt pitkän uran Tampereen kaupungin palveluksessa. Hän on muun muassa toiminut Tampereen kaupunginjohtajana vuosina 1969–1985 sekä myöhemmin kaupunginvaltuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana. Paavola vaikutti Tampereella lähes puoli vuosisataa eri tehtävissä.
Paavola oli oman aikakautensa merkittävä tekijä Tampereen modernisoimisessa ja kaupunkikehityksessä. Hänen kaupunginjohtajakaudellaan saatiin valmiiksi Näsinneula ja avattiin Särkänniemen huvipuisto. Molemmilla on tärkeä merkitys Tampereen turismille ja tunnettuudelle.
Paavolan uran aikana Tampereelle myös päätettiin rakentaa esimerkiksi Metso-kirjasto, Kalevan uintikeskus, Pirkkahalli ja Sara Hildénin taidemuseo. Paavola oli vahva tekijä myös Hervannan suunnittelun aloittamisessa ja Tampere-Pirkkalan lentokentän toteuttamisessa.
Tampere haluaa osoittaa tukea ystävyyskaupunki Kiovalle
Tänä vuonna Tampereen kaupunki myönsi kuusi I luokan kultaista ansiomitalia. Ansiomitalit saavat Tampereen seurakuntien elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen, lentoliikenteen erityisasiantuntija Marja Aalto, johtaja Harri Ojala, Film Tampereen johtaja Ilkka Rahkonen ja hankejohtaja Tero Tenhunen. Ansiomitaleilla kaupunki halusi nostaa esiin erityisesti uuden, 2020-luvun Tampereen ja tämän hetken Tampereen tekijöitä, jotka ovat työllään myötävaikuttaneet siihen, että Tampere on kehittyvä, houkutteleva, eteenpäin menevä ja innovatiivinen kaupunki.
Lisäksi Tampereen kaupunki haluaa osoittaa tukea Tampereen ystävyyskaupungille Kiovalle ja sen asukkaiden ponnisteluille uskomattoman vaikeassa tilanteessa myöntämällä I luokan kultaisen ansiomitalin Kiovan pormestari Vitali Klitschkolle.
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt yli puoli vuotta. Kiovan pormestari Vitali Klitschko on koko tämän ajan tehnyt parhaansa kotikaupunkinsa asukkaiden eteen, heidän suojelemisekseen ja heidän uskonsa ja toivonsa vahvistamiseksi. Hän on toiminut esimerkkinä ja kokoavana voimana tilanteessa, johon yhdenkään maan, kaupungin tai ihmisen ei pitäisi joutua. Kiova on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1954. Kiovan pormestarin Vitali Klitschkon puolesta ansiomitalin vastaanotti Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova.
Hädänalaisten avuntarve on kasvanut
Tampereen seurakuntien elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen palkitaan ansioista hädänalaisten tamperelaisten hyväksi. Palkonen on kehittänyt Tampereen seurakuntien ruokapankista modernin, laaja-alaisesti auttavan ruoka-avun logistiikkakeskuksen. Hän on tehnyt töitä sinnikkäästi ja koko sydämellään rakentaen toiminnan ympärille vahvaa verkostoa. Samalla hän on tuonut esille niitä, joiden ääni ei muutoin yhteiskunnassa tule kuuluville.
Ruokapankki on Tampereen ev.lut. seurakuntien ruoka-avun logistiikkakeskus Nekalassa. Ruokapankissa kerätään ja käsitellään keskitetysti kaikki kaupan ja teollisuuden lahjoittamat hävikkituotteet. Ruokapankin kautta jaettiin vuonna 2020 yli 214 000 ruokakassia, mikä tarkoittaa yhteensä 107 359 avustusta.
Ruokapankin kasvavaan verkostoon kuuluu noin 50 toimijaa, jotka jakavat ruoka-apua eri puolella Tamperetta. Ruoka-apua jakavat Tampereella myös muut tahot, kuten Suomen Punainen Risti ja ViaDia Pirkanmaa.
Ukrainan sota ja inflaatio näkyvät elintarvikkeiden hinnoissa. Ruoan kallistuminen on lisännyt ruoka-avun tarvitsijoiden määrää Tampereella. Tarve on kasvanut erityisesti lapsiperheiden, nuorien perheiden ja yksinasuvien keskuudessa.
Hyvät lentoyhteydet, av-alan tuotannot ja uusi areena lisäävät Tampereen houkuttelevuutta
Lentoliikenteen erityisasiantuntija Marja Aalto ja johtaja Harri Ojala palkitaan ansioista Tampereen saavutettavuuden ja lentoyhteyksien hyväksi. Marja Aallon ja Harri Ojalan pitkäjänteisen työn ansiosta Tampere-Pirkkalan lentokentästä tuli AirBalticin ja noin 90 miljoonan euron arvoisen huippumodernin ja vähäpäästöisen Airbus A220:n koti. Tampereelta avautui siten suorat lennot Frankfurtiin, Kööpenhaminaan, Amsterdamiin, Malagaan, Müncheniin, Osloon, Riikaan ja Rodokselle. Marja Aalto ja Harri Ojala ovat olleet tässä avaintekijöitä. Työssä on auttanut Tampereen seudun vahva elinkeinoelämä ja kansainväliset tapahtumat Tampereella. Merkitystä on ollut myös sillä, että lentokentän käyttäjinä ovat olleet logistiikkayritykset, SPR-lennot sekä Satakunnan lennosto.
Aalto on toiminut lentoliikenteen kehittämisprojektin johtajana Business Tampereessa ja nykyisin lentoliikenteen erityisasiantuntijana Visit Tampereessa. Hän on ollut myös vaikuttamassa kansainvälisen Connect 2022 -tapahtuman saamiseen Tampereelle, ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.
Harri Ojala toimii Business Tampereessa johtajana ja vastaa investoinneista ja kansainvälisistä operaatioista sekä lentoliikenteen kehittämisestä. Saavutettavuuden lisäksi Ojala on toiminut keskeisessä roolissa tiiminsä kanssa investointien houkuttelussa, vienninedistämisessä ja innovaatioekosysteemien kehittämisessä. Vuosina 2012−2016 Ojala työskenteli Tampereen Kauppakamarissa lentoliikenteen kehittämisen parissa.
Film Tampereen johtaja Ilkka Rahkonen palkitaan ansioista Tampereen elinkeinoelämän ja av-alan kehityksen hyväksi. Rahkonen on työllään ollut vahvasti nostamassa Tamperetta merkittäväksi elokuvien ja tv-sarjojen kuvauskaupungiksi. Hänen, Aku Syrjän ja Ilkka Hynnisen aloitteesta rakennettiin Tampereelle av-alan tuotantokannustin, joka on vetänyt kaupunkiin jo reilusti yli sata tuotantoa.
Rahkosen pitkäjänteisen työn ansiosta Tampereesta tuli kansainvälinen elokuvakaupunki, kun XYZ Filmsin elokuvatuottaja Aram Tertzakianin Hollywood-tuotanto Dual kuvattiin kaupungissa syksyllä 2020. Tuotantoyhtiö XYZ Films, Tampereen kaupunki ja Film Tampere allekirjoittivat marraskuussa 2021 sopimuksen amerikkalaisten elokuvatuotantojen jatkamisesta Tampereella. Nousu elokuvakaupungiksi on suuri voitto Tampereelle sekä tuotantojen tuomien välittömien tulojen että kaupungin imagon kannalta. Rahkonen toimii Business Tampereessa Film Tampereen johtajana. Film Tampere on alueellinen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka tehtävänä on kehittää ja kasvattaa alueen audiovisuaalista teollisuutta.
Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen palkitaan ansioista monitoimiareenan hyväksi tehdystä työstä. Tenhunen on ollut avainasemassa Nokia Arenan rakentamisessa. Monen vuoden työn tuloksena rautatien ylle nousi viime joulukuussa maailmanluokan monitoimiareena, joka nostaa Tampereen uudelle tasolle tapahtumien ja elämysten houkuttelevana kaupunkina.
Tenhunen on tehnyt töitä Tampereen kaupunkikehityshankkeiden parissa vuodesta 2009 lähtien. Hän vastaa Tampereen kaupungin Viiden tähden keskusta -kehitysohjelmasta. Tampereen keskustaa on määrätietoisesti kehitetty runsaat kymmenen vuotta. Vuonna 2011 hyväksyttiin keskustan kehittämisohjelma, jolloin luotiin kokonaisvaltainen näkemys siitä, millaisilla teemoilla ja tavoilla keskustaa uudistetaan. Vuosien aikana Tampereen keskustan kehittämiseksi on tehty monia merkittäviä päätöksiä ja isoja hankkeita on viety rohkeasti eteenpäin, muun muassa rantatunnelin ja Ranta-Tampellan rakentaminen. Tulevia suuria hankkeita ovat muun muassa Särkänniemen kehityshanke ja Viinikanlahden uusi asuinalue.
+358 40 590 9575 / erityisasiantuntija Minna Kurki, minna.kurki@tampere.fi
